Monti ja Papademos: lupaus kurjistamisesta - huonoin uutisemme Italiasta ja Kreikasta vuosiin

Suomennokseni Harold Meyersonin Banker's Choice - Imagine letting Goldman Sachs and Bank of America select our president—that's just what's happened in Italy and Greece The American Prospect lehden artikkelista.

(Harold Meyerson on amerikkalaisen The American Prospect -lehden Editor-at-Large ja toimii myös Washington Postin kolumnistina. Atlantic Monthly valitsi Meyersonin vuonna 2009 maansa vaikutusvaltaisimpien kommentaattoreiden listalle)

Pankkiirin valinta - Kuvitelkaamme että sallisimme Goldman Sachsin ja Bank of American nimittää presidenttimme - tämä on juuri se, mitä Italiassa ja Kreikassa tapahtui


Kreikalla on uusi pääministeri - Lucas Papademos - ja Italiallakin näyttää olevan uusi - Mario Monti. Sinä ja minä kysymme, mutta myös lähes jokainen italialainen ja kreikkalainen kysyy "Kuka hiton Papademos, kuka hiton Monti?"

Kuva: Monti & Papademos - Pankkipamppujen valinta.

Sen paremmin Papademosta kuin ei Montiakaan ole koskaan vaaleilla valittu mihinkään toimeen - he eivät ole edes vaalikampanjoineet koskaan. Kumpikaan ei ole toiminut ministerinä, apuministerinä tai edes ministeriön virkamiehenä. Kumpikaan ei ole hakenut julkista kannatusta eikä pyrkinyt kehittämään ihmisten seurantaa ylikansallisille talousteknokraattisille urilleen ja toimilleen. Silti kumpikin on aikeissa asettua johtamaan suurta kansaa.

Papademos ja Monti ovat jotain uutta auringon alla: markkinoiden valitsemia kansallisia johtajia. Historiallisesti tunnemme valloittajavaltioiden asettamat nukkehallitukset - nyt vuorossa ovat raha- ja pankkimaailman asettamat palvelijapääministerit. Kummallakin on hyvä CV ja maine talouseliitin sisäpiirissä, mutta ei ole mitään h******n syytä, miksi Rooman tai Ateenan tavallisten kansalaisten pitäisi tai olisi mahdollista tietää heistä jotain tai saatikka tuntea heidät omakseen.

Kuvitelkaamme, että jos Yhdysvallat ei voisi myydä valtion velkasitoumuksiaan, niin IMF ja Saksa ja Kiina löisivät hynttyynsä yhteen ja sanoisivat: Barack Obama, Joe Biden ja koko kabinetti ja kongressi saavat nyt mennä. Kuvitelkaamme sitten että tämä ylikansallinen poppoo nimittäisi Obaman seuraajaksi kaverin, sanotaan nyt jonkun amerikkalaisen asiantuntijan Maailmanpankista. Tämä on kuitenkin juuri se, mitä tapahtui Italialle ja Kreikalle.

Ja miten tämä ilmiö sitten sopii demokraattinen teoriaan - no, se ei sovi demokraattiseen teoriaan mitenkään, se on lähempänä vallankaappausta ilman tankkeja. Papademos ja Monti eivät toimi pelkkinä talonmiehinä, kunnes todelliset uusilla vaaleilla valitut johtajat on valittu. Päinvastoin, he ottavat käskynsä vastaan markkinoilta: pankkimaailman pamput ovat asettaneet heidät tekemään rajuja leikkauksia ja maksujen korotuksia, niin syvää viiltäviä leikkauksia ja rajuja taksojen korotuksia, ettei kukaan vaaleilla valittu johtaja uskaltaisi niitä tehdä. He ovat saaneet rahamaailmalta käskynsä - kummatkin ovat Goldman Sachsin miehiä: oman kansan elintasoa on kuritettava ja kurjistettava.

Tässä ei ole mitään salaliittomaista mitä paljaan näkösällä Italiassa ja Kreikassa on tapahtumassa: kaksi taloustieteilijää ovat saaneet käskyn ylhäältä ja ulkopuolelta käsin tehdä perustavia muutoksia Italian ja Kreikan ominaislaatuun ja elämäntapaan. Italia ja Kreikka (ei tarvitse todeta, demokratian kehto,) eivät oikeastaan näytä demokratioilta enää, eivätkä suvereeneilta valtioilta.

Joten millä me nimittäisimme tätä uutta ilmiötämme aurinkomme alla? Vallankaappaus? Valloitus? Miehitys? Jos ei muuta, niin tämä on ainakin kapitalismin riemuvoitto demokratiasta.


Otsikkoni Monti ja Papademos: lupaus kurjistamisesta - huonoin uutisemme Italiasta ja Kreikasta vuosiin viittaa Ylen Korkman: Monti on lupaus paremmasta artikkeliin sekä Uuden Suomen Niinistö: ”Paras uutinen Kreikasta vuosiin” uutiseen.

Suomennos JJ

Radio-ohjelma Mikä Maailmaa Liikuttaa (Kuusela/Sjöstedt/Jakonen)
http://liikuttaa.ning.com/